Rakenteiden suunnittelun ohjeiden yhtenäistäminen
EU:n komissio päätti vuonna 1975 toimenpideohjelmasta, jolla kaupan teknisiä esteitä poistetaan ja teknisiä määräyksiä yhdenmukaistetaan. Ohjelman pohjalta komissio teki aloitteen valmistella rakennusten rakenteellisen suunnittelun ohjeet, jotka ensi vaiheessa olisivat vaihtoehtona kansallisille ohjeille/ määräyksille ja myöhemmin korvaisivat kansalliset ohjeet kokonaan. Komissio julkaisi jäsenmaiden edustajista koostuvan ohjausryhmän avustamana ensimmäisen sukupolven suunnitteluohjeet, eurokoodit, vuonna 1984.
Vuonna 1989 komissio ja jäsenmaat päättivät Rakennusalan pysyvän komitean (SCC) hyväksymänä siirtää eurokoodien valmistelun ja julkaisemisen eurooppalaiselle standardisoinnin keskusjärjestölle CENille. Työ annettiin CENille mandaatilla (standardisoinnin toimeksianto), jossa määritettiin tavoitteet, rahoitus ja aikataulu. Eurokoodit oli tarkoitus julkaista eurooppalaisina EN-standardeina.
Tässä vaiheessa linkitys tapahtui myös julkisten hankintojen direktiiveihin ja rakennustuotedirektiiviin. CEN julkaisi esistandardeina (ENV) 62 kappaletta eurokoodeja vuosina 1992–1998. Esistandardeihin jätettiin kansallisesti valittavia arvoja (boxed values). Jäsenmaat saattoivat asettaa omat arvonsa, jotka esitettiin kansallisessa soveltamisasiakirjassa (National Application document, NAD) sekä ilmaista sen esipuheessa muut mahdolliset ehtonsa ENV-standardien käytölle. Suomi osallistui ENV-standardien laadintaan ja eri eurokoodiosien valmistelu hajautui eri standardisoinnin toimialayhteisöille Suomen Standardisoimisliitto SFS:n koordinoimana. Ympäristöministeriö julkaisi useille osille kansalliset soveltamisasiakirjat 1990-luvulla. Siltaosille ei tehty kansallisia soveltamisasiakirjoja. ENV-standardien käyttö oli kuitenkin vapaaehtoista eikä kansallisia suunnittelustandardeja tarvinnut kumota. ENV-standardien käyttö jäi Suomessa kuitenkin vähäiseksi.
ENV-standardien muuttaminen varsinaisiksi EN-standardeiksi alkoi vuonna 1998. EN-versiot julkaistiin vuosina 2002–2007. CENin sääntöjen mukaan samaa asiaa käsittelevät kansalliset standardit on kumottava, kun vastaava eurooppalainen standardi julkaistaan. Kansallisten standardisointijärjestöjen oli kumottava kansalliset rakennesuunnittelua koskevat standardit 30.4.2010 mennessä. EN-eurokoodeissa on myös kansallisesti määrättäviä arvoja (Nationally Determined Parameters NDP), jotka määritellään kansallisissa liitteissä (National Annex, NA). Eurokoodeissa on kuitenkin suositusarvot näille kansallisille arvoille. Kansalliset liitteet julkaistaan eri maissa joko kansallisina standardeina tai viranomaismääräyksinä tai -ohjeina.
EN-eurokoodit ovat käytössä Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella sekä muutamassa muussa maassa. Seuraavan sukupolven eurokoodien laadinta on käynnissä ja niiden arvioidaan tulevan käyttöön 2025. Työtä tehdään komission toimeksiantona ja komission osittain rahoittamana. Tarkoituksena on kansallisesti määrättyjen arvojen vähentäminen, helppokäyttöisyyden lisääminen sekä suunnittelusääntöjen täydentäminen.
Käyttöönotto Suomessa
Ympäristöministeriö julkaisi ensimmäiset eurokoodien kansalliset liitteet vuoden 2007 marraskuussa. Ensimmäisessä erässä julkaistiin tavanomaisessa talonrakennuksessa tarvittavien eurokoodiosien kansalliset liitteet. Loput kansalliset liitteet julkaistiin vuosina 2008–2009. Eurokoodeja voitiin käyttää rinnakkain Rakentamismääräyskokoelman B-sarjan kanssa.
Eurokoodien siirtymäaika päättyi 30.4.2010, jolloin vastaavat kansalliset standardit tuli viimeistään kumota. Suomessa rakenteiden suunnittelu perustui kuitenkin ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelmaan eikä eurokoodien käyttö vakiintunut vielä vuonna 2010.
Rakentamismääräyskokoelman uudistustyö eurokoodiyhteensopivaksi alkoi jo 2009, mutta uudistus viivästyi. Vanha rakentamismääräyskokoelma kumottiin syyskuussa vuonna 2014, kun asetukset kantavista rakenteista ja pohjarakenteista tulivat voimaan. Suunnitteluperusteita, kuormia ja geoteknistä suunnittelua koskeviin kansallisiin valintoihin liittyvät uudet asetukset annettiin vuonna 2016. Täydelliset päivitetyt kansalliset liitteet, jotka sisältävät em. asetukset ja täydentävät ohjeet, tulivat käyttöön 2017 alussa.
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi sillansuunnittelua koskevat kansalliset liitteet kesäkuussa 2010. Tämän lisäksi Liikennevirasto on julkaissut täydentäviä eurokoodiohjeita nk. NCCI-ohjeina.